Onkohan meille ehtinyt tulla toisiamme ikävä tämän tauon aikana?

Löysin tänään puiston, jonka lähteen ympärille oli levitetty pöytiä ja tuoleja. Siihen oli oikein erikseen laitettu kyltti kuinka kaupunki tarjoaa tämän mahdollisuuden. Siellä toisilleen ventovieraat ihmiset viettivät vierekkäin aikaansa. Minä siirsin yhden tuolin niistä kymmenen metrin päähän ja luin kirjaa.

Voin palata kotiin kutakuinkin ihan koska vaan sillä kaksi asettamaani tavoitetta eli pannukakkujen ja macaroni&cheesen syöminen suoritettu.

Ihme porukkaa! Aina kun menee kauppaan, kysytään "Hi! Can I help you?" EnkäKeksi päässäni muuta ajatusta kuin että KUULOSTIKO MUN SISÄÄNTULO SILTÄ KUIN OLISIN PYYTÄNY SIIHEN APUA? ja se itsessään PITÄISI sisältää vastauksen: EN TARTTE. KYSYN JOS!

Multa kysyttiin tänään mun tulevaa matkaa ajatellen, että Onko sulla taas matkan tavoitteena panna saksalaista punkkaria?

Vastasin luonnollisesti että Sure.

Käytössä oleva termi Ihmiset, jotka kärsivät neurologisista häiriöistä on harhaanjohtava.

Nimittäin ympärillä olevat henkilöt siitä todennäköisesti enemmän kärsii kuin itse diagnoosin saanut.

Osallistuin tänään keskusteluun ja koin ettei mua aivan täysin ymmärretty. Minulle oltiin esittelemässä peliä: "And the name of the game..." Jatkoin luonnollisesti FOOTBALL!

Mitä sinä olisit siihen sanonut? Nimittäin voin sanoa, että en nyt ole aivan varma siitä, että oltiinko samoilla linjoilla.