Mulla oli aika fysioterapeutille tänään. En tiedä mikä mielen sairaus sai mut pyörän selkään kello 7 aamulla. Oli noin nolla astetta lämmintä ja mulla oli ylläni ihan liian vähän vaatetta. Tai siltä osin kuin t-paita ja kuoritakki tuntuu riittävältä varusteelta. "Kyyyllä hetken päästä on lämmin, kunhan ensin vähän pyöräilen".
Niin ei saatana tullut lämmin. Olin niin syväjäässä, ettei mun jäänleikkurit antautuneet kertaakaan koko toimintatunnin aikana. Että kyllä, painele sinä mun rintalastaa, mutta ymmärrä, että toimintasi kiihottaa mua semmoisella tavalla, että todellisena huolena on se, kun nännini lävistävät paitani!
Onnistuminen, hieno tunne.